Pikkukukot ovat kovin koomisia, kun ne harjoittelevat kiekumista. Pitäis kyllä aina nauhoittaa niitten harjoituksia, kun niitä ei pysty oikein näin selittämään eikä itsekään matkimaan.
Aina kun juniori Tuisku kiekuu, joku vanhoista kukoista näyttää perään, että näin se pitää tehdä.
Kaikilla on alussa ihan omia sävelkuvioitaan ja ääni on matala ja vähän käheä.
Ne kyllä tunnistaa sitten vanhempanakin aika hyvin, kuka on äänessä, kun joillekin jää joku oma persoonallinen örähdys tai sävelkulku hienon perinteisen kukkokiekuu äänen sijaan.
Syltty esim kiekuu jotenkin näin kukkokiekuu..kiekuu. Meillä Ransulla on kaikkein korkein ja voimakkain perinteinen kiekumis tyyli, melkein korviin ottaa, kun on vieressä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti