Voi sitä ylenpalttista tunnetta ja hyvää oloa, jonka saa läheisyydestä, mistä molemmat nauttivat.
Kävin aitauksessa rapsuttelemasssa hevosista talvikarvoja, mitä siis lähtee tukuttain. ( niistä saa muuten hyvää neulatyynyn täytettä)
Harjattuani Tippaa sualla ja pyyhkiessäni irtokarvoja kädellä sen silmien ympäriltä se laski päänsä sylliini niin, että sen otsa ja kuono olivat palleaani ja vatsaani vastan, korvat rintojeni kohdalla leukani alla, silitin sitä hellästi korvista ja korvien takaa ja olimme vain lähekkäin hengittäen toisiamme. :o)
On noi hevoset vaan jotain niin suurta, herkkää ja ihmeellistä.
Pikku -Pisara tahtoi tulla myös hellyyshetkeen ja niin mulla oli sitten sylissäni kaksi hevosen päätä onnellisesti silmät melkein kiinni.
Voi kun joku olisi ollut kameran kanssa paikalla
tiistai 30. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)