maastakäsittelytunti

Asiakkaani isä ja tyttärensä kävivät lauantaina maastakäsittely tunnilla ja Tippa ja Pisara olivat ensin harrastamassa. Päästimme hevoset ensin irti, jotta voisivat halutesssaan riehastella ja pisaran kanssa leikimmekin juosten ja hypähdellen. Vanha muori Tippa päätti pysyä sivussa rauhallisena.
Harjoittelimme peruutusta pienellä sormen liikkeellä molempien kanssa ja Pisaran kanssa isä harjoitteli raviin siirtymisiä ja pysähdyksiä myös hevosen ollessa irti. Tipan kanssa keskityimme ympyrällä liikkumisen ja siitä sisäkautta piruetti käännökseen. Välillä tuntuu tosi vaikealta saada oppilas hoksaamaan, mikä kehonkäytössä johtaa hevosen ymmärtämättömyyteen ihmisen pyynnön suhteen.
Suuri merkitys onkin koko olemuksella ei vain sillä, mihin liikutat käsiäsi tai käännät päätäsi ja miten jalkasi askeltavat. Itse asiassa, kun olemuksesi on luottavainen iloinen ja luotettava ja nautit liikumisestasi kuin tansisit, käytät vaistomaisesti helpommin oikeaa kehon kieltä.
On todella hieno tunne nähdä kuinka hevonen nauttii ihmisen kanssa liikkumisesta ja yhdessä olemisesta.
Viuhu halusi myös omalla vuorollaan ensin karautella ja soimme sille sen ilon. Isän ja sen yhteistyö löytyikin nopeasti. Viuhu juoksi pysähtyi ja peruutti isän näyttämän mallin mukaan irtikin ollessaan.
Tytär työskenteli Tillen kanssa. Sen kanssa onkin erilainen haaste työskennellä sen saaman kovakouraisen koulutuksen takia. Se tekee melkein liikaakin varoessaan, ettei kukaan vaan pyydä liian kovin merkein eikä satuttaisi sitä.
Siitä on tullut kyllä jo ensitapaamiseen nähden aivan ihastuttava poni. Mutta vieraiden työskennenellessä sen kanssa se helposti edellenkin on liian herkkä reagoimaan, vaikka antaakin jo joka paikkaansa levollisena kosketella ja silittää. Saimme kyllä senkin kanssa homman toimimaan eli Tillen ympyrällä liikkumaan ja piruetinkin kääntymään.